OAJ:n tärkein tehtävä on jäsenistönsä edunvalvonta. OAJ tarjoaa jäsenilleen apua palkka- ja palvelussuhdeepäselvyyksissä ja muissa työhön liittyvissä ongelmissa. Jos sinulle tulee ongelmia työssäsi, ota ensin yhteyttä lähimpään esimieheen tai yhdistysasioissa paikallisyhdistyksen hallitukseen. Jos asia ei selviä, ota yhteyttä tilanteen mukaan joko paikallisyhdistykseen, pääluottamusmieheen tai työsuojeluvaltuutettuun.

Paikallisyhdistys

OAJ:n Joroisten, Juvan ja Rantasalmen paikallisyhdistyksen toiminta-ajatus on turvata alueen opettajille hyvät työolosuhteet ja toimia opetuksen ja kasvatuksen puolestapuhujana. Edunvalvontaan kuuluu yhteydenpito kunnan päättäjiin, sopimusten noudattamisen seuraaminen, jäsenistön tiedottaminen sekä julkiseen keskusteluun osallistuminen.

Paikallisyhdistys hoitaa yleisempiä edunvalvonnan asioita, kuten kouluverkkosuunnitelmiin vaikuttaminen, riittävät määrärahat ja opettajan työn arvostuksen kohottaminen. Paikallisyhdistyksen kautta on mahdollisuus tehdä aloitteita OAJ:n toiminnan kehittämiseksi.

JJROAY:n hallitus vuonna 2021

Pertti Pyykkö, pj. Rantasalmi
jäsenhenkilökohtainen varajäsen
Satuhannele IkonenSari LindJoroinen
Tanja SavolainenMari LahtiJoroinen
Tiia HuhtalaSanna-Kaisa PöyhönenJoroinen
Eero HelistenJoroinen
Mikko KojoKati SaramäkiJuva
Mirja KuivistoJuva
Kirsi PyykköPiia HyppönenJuva
Kirsi AnttonenMari RouhiainenJuva
Marita IlvonenTiina VihavainenRantasalmi
Anna-Maija SaariTiina TilaéusRantasalmi
Helena Sutinen-GrosuIlkka SuokasRantasalmi
Sari LeppäniemiTarja PohjolainenRantasalmi

JUKO:n pääluottamusmiehet

Joroinen: Marjo Luotinen, varapääluottamusmies Satuhannele Ikonen

Juva: Sirpa Laukkanen, varapääluottamusmies Pertti Pyykkö

Rantasalmi: Tarja Härkönen, varapääluottamusmies Ann-Helena Koivunoro


Luottamusmies on opetushenkilöstön paikallinen tukija, lähin apu kiistakysymyksissä. Mikäli työnantajan kanssa tulee erimielisyys siitä, miten asiat tulisi tehdä erityisesti sopimukseen (lomat, palkkaus, poissaolot, työaika) liittyvissä asioissa, kannattaa ottaa yhteys pääluottamusmieheen.

Pääluottamusmies on keskeisessä roolissa sopimusten tulkintaan liittyvässä, päivittäisessä edunvalvonnassa. Hän hoitaa yksittäisiä tapauksia esimerkiksi työn keskeytymiseen ja palkkaukseen liittyen ja on opettajien tukena sopimuksen asiantuntijana, mikäli kiistatilanne syntyy. Pääluottamusmies käy myös paikallisneuvottelut ja on mukana paikallisten järjestelyerien jakamisessa

Pääluottamusmies käy paikallisneuvottelut, joissa päätetään esimerkiksi paikallisten erien jaosta, joissain tapauksissa lisätyön korvauksista ja palkkausjärjestelmästä siltä osin kun siitä paikallisesti voidaan sopia. Lisäksi pääluottamusmies edustaa henkilöstöä JJR-yhteistyö- ja muissa toimikunnissa, erilaisissa seminaareissa, Joroisten johtoryhmässä sekä toimii työsuojelu- ja luottamusmiesvaalien järjestäjänä yhteistyössä muiden pääluottamusmiesten kanssa.

Lisätietoa luottamusmiesten oikeuksista ja velvollisuuksista löydät Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen VII luvusta.

Työsuojeluvaltuutetut

Joroinen: Mari Lahti, mari.lahti(at)joroinen.fi

Juva: Pertti Pyykkö, pertti.pyykko(at)juva.fi

Rantasalmi: Minna Viremo, minna.viremo(at)rantasalmi.fi

Työsuojeluvaltuutetut ratkovat työssä eteen tulevia työympäristöön liittyviä ongelmia. Työympäristön fyysiset ongelmia voi olla esimerkiksi ergonomia, ilmanlaatu, valaistus tai puutteelliset työvälineet. Työsuojeluvaltuutetun toimenkuvaan kuuluvat myös kiusaamistapaukset.

Edunvalvontaohjeita

Ennen työvuoden alkua on rehtorille vahvistettava työaikasuunnitelma. Työaikasuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti. 

Vuoden 2017 aikana voimaan tulevaa:

KIKY:

Kaikki kilpailukykysopimuksen mukaiset OAJ:n jäsenistöä koskevat työ- ja virkaehto- sopimukset on allekirjoitettu.

Kilpailukykysopimuksella kaikkia nykyisiä työ- ja virka- ehtosopimuksia jatketaan vuodella, eli ne ovat voimassa 31.1.2018 asti.

OVTES: Kaikkia jäseniämme koskeva keskeisin muutos on työajan pidentäminen 24 tunnilla vuodessa vastikkeetta. Soveltamisohje:

•Tästä työajasta määrätään 12 tuntia oppilastyöpäivinä pidettävinä tilaisuuksina.
•Perustellusta syystä työaikaa voidaan määrätä pidettäväksi korkeintaan yhtenä 6 tunnin päivänä.
•Tämä päivä tulee pitää oppilastyövuoden aikana lauantaipäivänä.

KVTESviikkotyöajan lisäys 30 minuutilla kaikissa työaikamuodoissa 1.2.2017 alkaen.
Muutokset myös viikoittaiseen ylityörajaan. Viikkotyöajan pidennys myös lastentarhanopettajien työaikamääräyksiin; edelleen 8 % viikkotyöajasta.

Toinen huomioitava asia on, ettei palkkoja koroteta sopimuskauden aikana.

Kilpailukykysopimuksessa tarkennettiin myös paikallisen sopimisen mahdollisuutta ja menettelytapoja. Paikallisella sopimuksella ei edelleenkään saa sopia työehtosopimuksen minimiehtoja huonommin.

Julkisen sektorin lomarahoja vähennetään 30 prosentilla nykyisestä tasosta. Vähennys koskee vuosina 2017‒2019 päättyvien loman-määräytymisvuosien aikana ansaittuihin vuosilomiin liittyviä lomarahoja.

Lisätietoja löydät www.oaj.fi. Voit tarvittaessa kysyä asiasta lisää omalta luottamusmieheltäsi.

Tutustu myös jäsensivuiltamme löytyvään oppaaseen Työaika ja palkka - Joka jäsenen sopimusopas. Siinä kerrotaan jäseniämme koskevista muista keskeisistä sopimusmääräyksistä. 


2014 alusta muuttunutta

Alakouluihinkin oppilaskunta, joko oman koulun tai useamman koulun yhteinen. 

Opettajalla ja rehtorilla on poisotto-oikeus koskien vaarallisia esineitä ja aineita. Opettajalla tai rehtorilla on oikeus tarkastaa oppilaan mukana olevat tavarat, hallinnassa olevat koulun säilytystilat (pulpetti, kaappi) ja päällisin puolin hänen vaatteensa. Tilanne on AINA KIRJATTAVA. Vaarallinen aine  tai esine on palautettava työpäivän päätyttyä. Ainetta tai esinettä säilytetään korkeintaan kolme kuukautta huoltajalle tehdyn ilmoituksen jälkeen. Jos aine tai esine on sellainen, jota alaikäinen ei saa pitää hallussaan, palautus huoltajalle tai tarvittaessa poliisille. Aineen tai esineen luovuttaminen tai hävittäminen on KIRJATTAVA.

Oppimista häiritsevä esine tai aine voidaan ottaa pois oppilaalta, jos se aiheuttaa tosiasiallista häirintää. Häiritsevä esine tai aine on palautettava oppilaalle oppitunnin päätyttyä, ellei pidetä todennäköisenä, että häirintä jatkuu, jolloin esine tai aine on palautettava työpäivän päätyttyä. 


Tarkista ja hae vuosisidonnaista lisää (entinen henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa)

Muista hakea vuosisidonnaista lisää. Palvelusaikasi mukaan rehtorina, opettajana tai tehtävässä, josta on olennaista hyötyä nykyisessä tehtävässä, saat vuosisidonnaisen osan prosenttikorotuksia seuraavasti:

Prosentteihin tuli muutoksia 1.1.2012 alkaen. 8 vuoden korotuksista 1 % peruskoulussa ja 2 %:a lukiossa siirrettiin peruspalkkoihin. Rehtoreiden ja apulaisrehtoreiden 5. ja 8. vuoden korotukset siirrettiin peruspalkkoihin. Niitä korotettiin yhteensä 7 %:lla yleiskorotuksen lisäksi.


 5 v.8 v.10 v.15 v.20 v.
Rehtori ja apulaisrehtori5 %5 %10 %

Peruskoulun aineenopettaja, luokanopettaja,

erityisopetuksen opettaja ja päätoiminen tuntiopettaja

4 %5 %6 %6 %6 %

Peruskoulun oppilaanohjauksen lehtorinviran haltija

2 %4 %5 %11 % 
Esiluokanopettaja ja vastaava päätoiminen tuntiopettaja6 %4 %9 %6 %6 %

Lukion/ aikuislukion aineenopettaja ja

päätoiminen tuntiopettaja

6 %3 %10 %4 %6%






Korotukset lasketaan korkoa korolle periaatteella: Vähintään 10 vuotta mutta alle 15 vuotta opetustyössä olleelle peruskoulun (tai peruskoulun ja lukion) aineenopettajalle on kertynyt kolme korotusta. 1,05*1,08*1,1 = 1,2474, joten hän saa vuosisidonnaista lisää, joka on 24,74 % peruskoulun aineenopettajan peruspalkasta. Peruspalkka II kalleusluokan kunnassa 2573,56 eur, joten aineenopettaja saa 0,2474*2573,56 eur = 636,70 eur vuosisidonnaista lisää.

Vuosisidonnaista lisää haetaan edelleen vanhan käytännön mukaan. Paperinen lomake toimitetaan palkanlaskijalle. Korvausta on haettava kirjallisesti viimeistään 2 vuoden kuluessa siitä, kun oikeus vuosisidonnaiseen lisään on syntynyt. Jos myöhästyt tästä, saat rahat takautuvasti vain yhden vuoden ajalta.

Työnantaja saattaa vaatia todistuksia muun työnantajan palvelusajoista.

Vain täydet kuukaudet lasketaan, kun määritetään oikeutta vuosisidonnaiseen lisään. Myös 30 päivää kestänyt yhtäjaksoinen palvelussuhde katsotaan yhdeksi kuukaudeksi. Palvelussuhteen tulee olla myös päätoiminen.

Jos herää kysymyksiä vuosisidonnaisen lisän suuruudesta tai siihen oikeuttavan ajan laskemisesta, ota yhteys pääluottamusmieheen, luottamusmieheen tai palkanlaskijaan.


Peruskoulujen ja lukioiden aineenopettajien viranhaltijoiden opetusvelvollisuuden laskemisesta

Opettajien opetusvelvollisuuden perustana ovat OVTES:n sivuilta 79 (Osio B Liite 1 Peruskoulu Työaika III Viranhaltijoiden työaika 7§ Opetusvelvollisuus (opv) 2. mom. aineenopettaja) sekä sivulta 92 (Osio B Liite 2 Lukio Palkka ja työaika II Viranhaltijoiden työaika 3 § Aineenopettajan opetusvelvollisuus 1 mom.). Näissä taulukoissa on lueteltu kunkin aineen opv peruskoulussa ja lukiossa.

Peruskoulu

Aineenopettajaopv/vk
Äidinkieli ja kirjallisuus (myös suomi/ruotsi toisena kielenä)18
Toinen kotimainen ja vieras kieli myös viraskielisten oppilaiden äidinkieli (oppilaan kotikieli)20
Matematiikka, fysiikka, kemia, tietotekniikka, kuvataide ja musiikki21
Uskonto, elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, kotitalous, kaupalliset aineet, terveystieto, biologia ja maantieto23
Tekstiilityö, tekninen työ, liikunta, maa- ja metsätalous ja puutarhanhoito, oppilaanohjaus24
Muut aineet23

Lukio

aineenopettajaopv/vk
Äidinkieli ja kirjallisuus (myös suomi/ruotsi toisena kielenä eli S2 kieli)
16
Toinen kotimainen, vieras kieli (myös vieraskielisten oppilaiden äidinkieli, oppilaan kotikieli) ja tietotekniikka19*
Matematiikka, fysiikka, kemia, kuvataide, musiikki20
Uskonto, filosofia, psykologia, elämänkatsomustieto, biologia, maantieto, historia, yhteiskuntaoppi21
Opinto-ohjaus, kotitalous, tekstiilityö, tekninen työ22
Liikunta, terveystieto sekä muu yllä mainittuihin aineisiin välittömästi liittymätön valinnaisaine (soveltava kurssi)23

*) A1-2 ja B1-kielessä opetusvelvollisuus on yhtä alempi eli 18!

Opettajanviran haltijan opetusvelvollisuutta laskettaessa käytetään sitä taulukkoa, joka on mainittu ensimmäisenä virkanimikkeessä.

Jos opettajan virkanimike on Peruskoulun ja lukion lehtori, ja viran haltijalla on lyhyen matematiikan ja kemian opetusta pelkästään lukiossa, hänen opetusvelvollisuutensa on 21, koska peruskoulun taulukossa sekä kemian että matematiikan opv on 21. Vastaavasti jos opettajan virkanimike on Peruskoulun ja lukion lehtori ja hänellä on äidinkielen opetusta 10 kurssia lukiossa ja 10 kurssia yläasteella, hänen opetusvelvollisuutensa on 18 (peruskoulussa äidinkielen opv 18). Jos edellä mainittujen opettajien virka nimike olisi Lukion ja peruskoulun lehtori, opv:t olisivat vastaavasti 20 ja 16.

Virkanimikkeessä mahdollisesti mainitut aineet eivät vaikuta viranhaltijan opetusvelvollisuuteen, vaan joka lukuvuonna katsotaan erikseen, mitä aineita aineenopettaja opettaa ja opv määräytyy vuotuisena näiden opetettavien aineiden mukaan kuitenkin siten, että aina luetaan vain joko peruskoulun tai lukion taulukkoa, ei molempia.

Mikäli opettajanviran haltija opettaa aineita, joissa on (virkanimikkeessä ensin mainitun koulun taulukon mukaan) eri opetusvelvollisuus, lasketaan opetusvelvollisuus painotettuna keskiarvona:

painotettu_opv.gif

 

 

Jos Lukion ja peruskoulun lehtorilla on opetusta lukiossa 5 kurssia yhteiskuntaoppia, 8 kurssia A1-englantia ja yläasteella 9 kurssia historiaa opetusvelvollisuus on (5*21+8*18+9*21)/(22) =19,90909. Lukiokerrointa 1,1 ei oteta huomioon laskettaessa painotettua opetusvelvollisuutta.

Tässäkin tapauksessa kaikki opv:t luetaan siis ensin mainitun oppilaitoksen listasta (lukio). Opv pyöristetään lähimpään kokonaislukuun (20).

Jos painotettu keskiarvo on yhtä kaukana kahdesta luvusta (puolikkaat), pyöristetään opv alaspäin eli opettajan kannalta suotuisalla tavalla.

Joka tapauksessa vakinaiselle opettajanviran haltijalle maksetaan vähintään peruspalkka, vaikka hänen opetusvelvollisuus ei tulisikaan täyteen. "Alitunneista" ei siis tässä tapauksessa vähennetä.

Alle lukuvuoden sijaisuuksissa tilanne on toinen. Mikäli tällaisessa tapauksessa opetus jää alle opv:n, myös palkka jää alle peruspalkan eli lasketaan kuten päätoimisen tuntiopettajan tapauksessa.

Päätoimisen tuntiopettajien opv:n laskemisessa, palkkauksesa, matkakorvauksissa ym. on muutenkin opettajanviran haltijoista ratkaisevasti poikkeavia käytäntöjä, pääsääntöisesti niin päin että päätoimisilla tuntiopettajilla ehdot ovat hieman huonommat.

Sivutoimisille tuntiopettajille lasketaan jokaiselle tunnille tuntipalkkio kultakin tunnilta erikseen.


Tietoa lastentarhanopettajille

YLITYÖN MUODOSTUMINEN YLEISTYÖAJASSA

Yleistyöajassa säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 38 h 15 min viikossa. Säännöllinen viikkotyöaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin 38 h 15 min enintään kuuden viikon ajanjaksossa (KVTES III luku 7 §). Viikkoa pidempää tasoittumisjaksoa on perusteltua käyttää vain silloin, kun se on toiminnan kannalta tarpeen. Tällöin 2-4 viikon tasoittumisjakso on yleensä riittävä.

Työvuoroluettelo on laadittava koko tasoittumisjaksoksi ja se on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon vähintään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkua. Tasoittumisjakson työajoissa otetaan etukäteen huomioon ko. ajanjaksoon sijoittuvat työajantarpeet kuten esim. vanhempien tapaamiset ja koulutustilaisuudet, jotka tasoitetaan tasoittumisjakson työajoissa. Tasoittumisjaksossa ei kuitenkaan ole tarkoituksena tasoittaa kyseisen ajanjakson aikana syntyviä työtuntien ylityksiä.

Työvuoroluetteloa voi muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai perustellusta syystä. Vaikka työnantajalla olisikin perusteltu syy työvuoroluettelon muuttamiseen, muutoksesta on sovittava lastentarhanopettajan kanssa.

Työtuntien muodostuminen ylityöksi ei ole sopimuksen tarkoittama perusteltu syy muuttaa työvuoroluetteloa (KVTES III luku 30 2 mom.) eikä tasoittumisjakson käytön tarkoituksena ole pyrkiä tasoittamaan kyseisen ajanjakson aikana syntyviä työtuntien ylityksiä. Työaikojen ylityksistä syntyy pääsääntöisesti ylityötä ja ylityön muoto riippuu siitä, ylittyykö työvuoroluetteloon suunnitellun työajan lisäksi vuorokautinen vai viikoittainen ylityöraja.

KESÄLOMAN YHDENJAKSOISUUS JA TYÖNANTAJAN ILMOITUSVELVOLLISUUS

Henkilöstölle on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta ennen loman määräämistä, vaikka työnantajalla onkin lopullinen päätösvalta asiasta. Kesäloma tulee antaa yhdenjaksoisena, ellei yhteisesti toisin sovita. Työnantajalla on oikeus työn käynnissä pitämiseksi jakaa se osa kesälomasta joka ylittää 10 vuosilomapäivää, pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa. Kesäloman jakaminen voi tulla kyseeseen vain poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa esim. avainasemassa olevat työntekijät eivät voi olla poissa yhtä aikaa. Hyvällä suunnittelulla pystytään päiväkodin kesäpäivystysajat hoitamaan siten, että kaikille taataan mahdollisuus yhdenjaksoiseen lomaan.

Kun työnantaja määrää vuosiloman ajankohdan, siitä on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkua ja ellei se ole mahdollista viimeistään kahta viikkoa ennen loman tai sen osan alkamista (Vuosilomalaki 23 §, KVTES IV luku 10 §). Kesäloman ajankohdasta ilmoitettaessa kuukauden ilmoittamisaika on aina ehdoton pääsääntö. Aiheeton viivyttely on vuosilomalain vastaista. Kuukauden etukäteisilmoitusajasta voidaan poiketa ainoastaan silloin, kun tosiasialliset syyt näin vaativat. Syiden tulee liittyä työnantajan tuotanto- tai palvelutarjonnan järjestelyihin liittyviin yllättäviin seikkoihin. Jos kuukauden ilmoitusajan noudattaminen ei ole mahdollista, loman ajankohdasta tulee ilmoittaa viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkua.

 

Sairaudesta johtuvan virkavapaan hakeminen ja kesäkeskeytys

Sairaudesta johtuvaa virkavapautta hakiessa kannattaa muistaa, ettei virkavapautta ole pakko anoa koulun kesäkeskeytysajaksi. Virkavapaus voidaan aina myöntää vain hakemuksesta ja sitä on haettava kirjallisesti. Virkavapaus voidaan myöntää vain sille ajalle mille se on haettu.

Sairausloma tulee hakea siis siten, että virkavapauden viimeinen päivä on kevätjuhlapäivä.

Mikäli sairausloma jatkuu syksyllä koulutyön alkaessa, lasketaan palkallisiksi sairauspäiviksi laskennallisen vuosiloman (16.6.-31.7.) ulkopuoliset päivät. Laskennallisen vuosiloman ajalle sattuvia sairauslomapäiviä ei lasketa mukaan palkallisiin sairauslomapäiviin. Opettajalla on oikeus saada laskennallisen vuosiloman ajalta sekä palkkaa että KELAn päivärahaa.


Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi

Työsopimuslakiin on lisätty 1.4.2011 pykälä (KT:n yleiskirje 21.3.2011), joka mahdollistaa työntekijän jäämään hoitamaan perheenjäsentä tai muuta läheistä henkilöä. Vapaasta tulee sopia työnantajan kanssa. Mikäli vapaata ei myönnetä, työnantajalla tulee olla hyvät perusteet sille, miksi työntekijän poissaolo ei ole järjestettävissä.

Perheenjäsenet ovat käytännössä samassa taloudessa elävät + työntekijän tai työntekijän puolison lähisukulaiset. Muut läheiset on KT:n yleiskirjeessä määritelty näin: Muulla läheisellä tarkoitetaan esimerkiksi hoidettavan avopuolisoa tai ystävää, joka on käytännössä osallistunut hoitoon ja huolenpitoon.

Laissa ei ole säännöksiä vapaan pituudesta. Työhön paluusta kesken vapaan on sovittava. Keskeyttäminen voi tapahtua jos työntekijällä ei ole edellytyksiä hoitamaan perheenjäsentä tai läheistä. Työntekijän taloudellinen tilanne ei ole peruste keskeytykselle. Työntekijän on esitettävä pyydettäessä lääketieteellinen tai sosiaaliviranomaisten antama selvitys poissaolon ja sen keskeyttämisen perusteista.

Perhevapaalla olevaa työntekijää ei saa irtisanoa sen takia, että hän on käyttänyt perhevapaata. Mikäli henkilö on virkavapaalla hoitamassa perheenjäsentä tai muuta läheistä, työntekijä voidaan irtisanoa tuotannollisin ja taloudellisin perustein (toisin kuin muiden perhevapaiden tapauksessa).

Työsopimuslakia sovelletaan sellaisenaan myös viranhaltijoihin, (eli mm. kaikkiin opettajiin).

Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi on palkatonta.

Tilapäinen hoitovapaa (sairaan lapsen hoidon järjestämiseksi pidettävä vapaa) on eri asia kuin poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi. Tilapäinen hoitovapaa on 3 kalenteripäivän ajan palkallista (esim pe-su). Tilapäisen hoitovapaan pituus on enintään 4 työpäivää (esim. pe, ma, ti, ke).